Mitä bruksismilla tarkoitetaan – Ja kenellä sitä esiintyy?
Bruksismi on tahdosta riippumatonta nopeatahtista hampaiden kiristelyä. Sitä voi tapahtua unen aikana tai valveilla ollessa. Bruksismi on hyvin yleistä lievänä, sitä ilmenee suurimmalla osalla aikuisista ja lapsista jossain vaiheessa elämää. Yleisimmin bruksismi vaivaa naisia.
Tyypillinen bruksismista kärsivä henkilö on noin 20-40 vuotias nainen, joka tekee istumatyötä. Hän istuu pitkiä päiviä tietokoneen ääressä pitämättä taukoja.
Istumatyötä tekevien lisäksi muita melko yleisiä ryhmiä, joilla esiintyy bruksismia, ovat laulajat ja puhetyötä tekevät. Puhetyötä tekeviä ovat esimerkiksi terapeutit ja opettajat. Mitä enemmän ihminen joutuu kuormittamaan purentalihaksia ja muita niiden ympärillä olevia lihaksia, sitä enemmän voi esiintyä oireita lihasten ylikuormituksesta.
Mitkä asiat lisäävät bruksismia – Mihin asioihin minun kannattaa kiinnittää huomiota arjessani?
Bruksismia lisää stressi, kahvin juonti, runsas tupakointi sekä alkoholin käyttö. Bruksismia lisää myös uniapnea, refluksitauti sekä suun kuivuminen. Joskus Parkinsonin tauti voi ilmetä muun muassa hampaiden narskutteluna. Mikäli arjessa syö paljon purukumia, olisi sitä syytä välttää, mikäli kärsii bruksismista.
Bruksismi voi olla myös lääkkeiden aiheuttama haittavaikutus. Tällaista haittaa aiheuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi masennuslääkkeet ja psykostimulantit, joita käytetään muun muassa tarkkaavaisuushäiriön hoidossa.
Arjessa kannattaa siis vähentää stressiä aiheuttavia tekijöitä ja käyttää kahvia, tupakkaa sekä alkoholia kohtuudella. Mikäli arjessa herää epäilys uniapneasta tai refluksitaudista, kannattaa apua lähteä hakemaan lääkärin vastaanotolta.
Miten itse voin hoitaa bruksismia?
Hoitokeinoina voi olla erilaiset rentoutusmenetelmät, stressin hallinta sekä monipuolinen liikunta. Joskus voit saada apua myös kylmä- ja lämpöhoidoista, venyttelystä tai hieronnasta, jotka vähentävät lihasten rasittuneisuutta.
Mikäli kärsit bruksismin aiheuttamista kivuista, voit käyttää niihin apuna tavanomaisia kipulääkkeitä, kuten paracetamolia.
Ja, kuten aiemmin mainitsin, tupakoinnin, alkoholin sekä kahvin käytön rajoittaminen voivat olla helpotus bruksismin oireisiin.
Miten purentalihasten hieronta auttaa bruksismiin?
Purentalihasten hieronta auttaa bruksismiin rentouttamalla kuormittuneita lihaksia. Purentalihasten hieronnassa käsitellään huolella niska-hartiaseudun lihaksia, kaulan ja kasvojen lihaksia sekä itse purentalihakset suun sisä- ja ulkopuolelta. Asiakasta haastattelemalla ja erilaisilla testeillä saan tietää, mitkä alueet olisi tarpeellista käsitellä. Aina en kaikkea ehdi välttämättä käsitellä yhdellä kerralla, jolloin voi olla tarve uudelle ajalle.
Toinen merkittävä syy purentalihasten hieronnan hyödyille on se, että hieronta tapahtuu rauhallisessa ympäristössä, rauhallisin ottein ja rauhallisella tempolla. Jos asiakkaalla on taustalla stressiä, hän ei tietysti kaipaa enää yhtään uutta kiireistä hetkeä. Purentalihasten hieronta on tapahtumana sellainen, että asiakas saa olla rennosti paikallaan, sulkea vaikka silmänsä tai nukahtaakin käsittelyn aikana. Joskus, kun asiakas tulee vastaanotolle, on hänen hengityksensä pinnallista ja tiheää, mutta lähdettäessä hän hengittää rauhallisesti syvään. Tällöin voidaan jo itsessään sanoa, että hieronta on onnistunut.
Hoidon aikana havainnoin myös hengitystä. Lisäksi kyselen asiakkaan hengityksestä arjessa. Hengitystapa ja -tiheys ovat asioita, joilla voidaan osaltaan vaikuttaa purentalihasten kireyteen. Nykyaikana monet kärsivät liikahengityksestä, mihin hieronnan aikana pyrin myös paneutumaan.
Purentalihasten hieronta on siis paljon muutakin, kuin vain purentalihasten hieronta. Palvelun avulla asiakas saa hyvin monipuolista apua tilanteeseensa.
Pääset varaamaan ajan purentalihasten hierontaan tästä.
Bruksismi vaivaa joka päivä – Kuinka usein minun kannattaisi käydä purentalihasten hieronnassa?
Mikäli et ole aiemmin käynyt purentalihasten hieronnassa tai edellisestä käsittelystä on pidempi aika, on melko usein tarve useammalle hieronnalle kuukauden sisään aluksi ja sen jälkeen käyntikertojen väliä voi pidentää. Aluksi tarve voi olla esimerkiksi 2-3 hierontaa toteutettuna viikon välein, jonka jälkeen asiakas käy kerran kuukaudessa purentalihasten hieronnassa.
Hieronnan tarve määritellään kuitenkin aina asiakaskohtaisesti. Mikäli asiakkaan arjessa on purentalihaksia kuormittavia tekijöitä paljon, olisi heidän hyvä käydä purentalihasten hieronnassa usein niin kauan, kuin nämä asiat heidän arjessaan ovat olemassa. Esimerkki tällaisesta asiakkaasta voisi olla henkilö, joka tekee istumatyötä, hänellä on työnsä takia paljon stressiä ja vapaa-ajallaan hän käy kuorossa laulamassa.
Hierojalta kannattaa aina kysyä neuvoa käyntikerroista, mikäli se itseä mietityttää.
Bruksismia ei hoideta – Voiko siitä olla haittaa?
Hoitamattomasta bruksismista voi olla haittaa esimerkiksi hampaille. Mikäli (voimakas) narskuttelu jatkuu pitkään eikä sitä hoideta, hampaan pinta ja kiille kuluvat. Lisäksi hampaiden narskuttelusta voi aiheutua myös hampaiden lohkeilua.
Hampaiden narskuttelusta voi aiheutua myös esimerkiksi korvakipua, tinnitusta, vinkunaa ja jopa tasapainohäiriöitä. Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa päänsärkyä tai lihaskireyksiä niskaan, kasvoihin sekä muualle yläkroppaan.
Milloin minun tarvitsee olla yhteydessä (hammas)lääkäriin?
Mikäli bruksismia esiintyy jatkuvasti ja sen oireet ovat voimakkaita, on hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen lähiviikkojen aikana. Hammaslääkäriltä voi saada bruksismin hoitoon tarkoitetut purentakiskot, joita käytetään öisin. Joissakin vaikeissa tapauksissa voidaan hoitona käyttää myös botuliinitoksiini-injektiota, joita pistetään noin kolmen kuukauden välein. Injektio lamauttaa purentalihasten toimintaa, joka voi aiheuttaa esimerkiksi nielemisvaikeuksia.
Joissakin tapauksissa kipua voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai lihasjännitystä vähentävillä lääkkeillä, mutta näistä ei potilas aina saa tarvitsemaansa apua.